Almost there

17.12.2016

Enää yksi tentti, kaksi pienempää moodletenttiä, yhden tehtävän palautus ja oppimispäiväkirjan viimeistely - sitten on tämän vuoden urakan osalta päästy maaliin. Toisaalta hommaa on vielä semisti edessä, mutta toisaalta taas olen niin fiiliksissä siitä miten finaalissa kaikki on, ja kokonaista kolmen viikon joululoma loistaa jo sangen kirkkaana valona tunnelin päässä. Kolme päivää jos jaksaisi puristaa (ja nehän nyt menee tässä vaiheessa vuotta vaikka päällään seisten), niin se olisi sitten siinä. En ehkä kestä ajatusta, että parin päivän päästä saa taas keskittyä ylipäänsä omaan olemassaoloonsa, elämästä nauttimiseen ja tasan tarkkaan niihin asioihin, joista pitää. Kaikki tuo kuulostaa tällä hetkellä sen verran utopiselta, etten varmaan heti sitä tule sisäistämäänkään. Ekat vapaapäivät menee varmasti hölmistyneenä tuijottaessa seinää miettien, että eikö oikeasti ole jotakin, mitä pitäisi tehdä. 


Voisin kuluttaa muutenkin jo lopussa olevaa akkuani voivottelamalla kaikkia typeriä asioita ja sitä, miten en ole tainnut ehtiä avaamaan koko bloggerin hallintapaneeliakaan kuin luoja ties milloin viimeksi, mutta ehkä annetaan asian vain olla. Miksi suotta vaivautua murehtimaan, kun jossakin syvällä sisuksissa kaiken tämän jälkeen jaksaa edelleen leiskua se pienen pieni onnenkipinä muistuttaen, että matka ei ole enää pitkä ja joulukin on jo ihan nurkan takana. Voi miten odotankaan sitä suloista tunnetta, kun saa vaan nuuhkutella vuoronperään kanelilta tuoksuvia kynttilöitä ja joulukuusta, tapittaa sohvalta vilttien välistä Lumiukkoleffaa, ja ainoa huolenaihe on se, että onhan uudet joulusafkakokeilut omaan suuhun sopivia. Tämä visio päässäni tuntuu silkalta täydellisyydeltä, vaikka jostakusta toisesta se varmasti vaikuttaakin varsin tylsältä. Sen sijaan minulle ajatus pelkästä lahnaamisesta kuulostaa aivan hykerryttävän ihanalta. 


Kunhan hetken saan levätä ja vetää jouluruokaa naamariin kyllästymiseen asti, niin on joululomani TO DO-listan vuoro. Tai siis siltä osin, mitä tuntuu hyvältä tehdä. Vapaapäiville haaveena olisi vähän kunnostaa kotia ainakin pienesti - tai jos aivan villiksi heittäydyn, voisin jopa laittaa maalitelankin heilumaan. Tuuletushommien puolesta pitää toki katsoa, olisiko fiksuinta odottaa kevättä. Treenamiseen käytettävää aikaa odotan myös kuin hullu puuroa, en taida olla pumpannut yhtä ainuttakaan lihasta sitten lokakuun. Ikävöin kamalasti sitä voittajafiilistä mikä tulee, kun saa tehtyä edes sen yhden punnerruksen enemmän mitä viimeksi. Unohtamatta sitä energisyyttä, mitä kunnon liikunta saa aikaan. Toki Nemon kanssa tulee lenkkeiltyä päivittäin, mutta tämän kenraali Nuuhkun kanssa sekään ei ole juurikaan kovin sykettä nostattavaa. Vielä yhtälöön voidaan lisätä kavereiden näkemistä tämän täydellisen erakoitumisen jälkeen, sekä hullujen suunnitelmien tekoa tulevalle vuodelle. Kaikkea tätä ennen missiona on kuitenkin selvityä tästä loppurutistuksessa ja sen jälkeen keskittyä täysillä kaikenmaailman jouluhömppään. Kuten vaikka joululahjojen metsästämiseen - moiset asiat kun ovat edelleen ihan ajatustasolla.

4 kommenttia

  1. Ihana asu ja ihania kuvia susta :) Tsemppiä vielä tähän viimeiseen loppurutistukseen, sen jälkeen saa sit levätä!

    ♥: Linda/Revontulipalo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon mieltä lämmittävistä kehuista :) Ja kiitos tsempeistäkin, niitä toden totta tarvitaan, että nämä pari päivää jaksaa vielä apinanraivolla paahta :-D

      Poista
  2. Hei hei, tuo villapaita on aivan upea! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, se onkin ihan ehdoton lempparineuleeni! :-)

      Poista

Sisällön tarjoaa Blogger.