Kevään loppurutistus

26.4.2016
Ujo kysymys opiskeleville - joko hajottaa? Ja vaikuttaako seuraavat samaan aikaan itkettävät ja naurattavat meemit tutuilta ? Jos yhtään helpottaa niin voin todeta, että itse olen ainakin ihan näin semisti menettämässä järkeni tämän sirkuksen kanssa.

Kuvat bongasin 9gag:in instagram-tililtä. Täydellisen todellista alkuperää en valitettavasti tunne.

En tarkoita ulista - olen edelleen todella onnellinen ja kiitollinen, että sain juuri sen opiskelupaikan jonka halusinkin. Silti on pakko sanoa, että en olisi koskaan voinut kuvitella miten rankkaa ammattikorkeakoulussa onkaan opiskella. Tai ainakin meillä laskentatoimea pänttäävillä. Tammikuun 10. päivän jälkeen en ole tainnut viettää yhtä ainoatakaan päivää, jolloin olisin voinut olla täysin ahdistumatta siitä saatanallisesta työvuoresta, jonka huippua ei edelleenkään näy, vaikka koulua on jäljellä tältä lukuvuodelta vaivaiset kaksi viikkoa. Tämä on varmaankin se päällimmäinen syy, miksi motivaationi on jo tyystin loppunut kun tuntuu, että ei tähän kaikkeen vaan kykene. Viimeistään nyt siis kultaakin kalliimpien vinkkien kertaaminen on paikallaan, että tenttirumbasta ja arvosteltavista töistä selviäisi kunnialla ja ennenkaikkea kerralla hyvin arvosanoin. Mieleeni pingahti myös ajatus, että miksi ihmeessä en jakaisi viimeisten hetkien opiskelutsemppejä muillekin samassa lirissä räpiköiville. Vaikka moiset ovatkin melko kliseisiä ja osittain päivänselviä juttuja niin välillä ne silti tuppaavat unohtumaan, eikä muistuttelusta luulisi olevan haittaa.


✖️ Siivoa työpisteesi. Ajatukset tuntuvat olevan paljon loogisemmassa järjestyksessä, kun ympäristökin on siisti. Itse ainakin olen näin kevyenä perfektionistina huomannut, että sekainen pöytä syö keskittymistäni aivan liikaa. Tai ainakin toisinaan huomaan havahtuvani siihen, että tuijotan pöydällä lojuvaa tyhjää jogurttipurkkia ja ilmeisesti olen alitajuntaisesti koittanut manata sitä siirtymään omineen roskakoriin. Samaten opiskelu hidastuu, jos siitä totaalisen sekaisin olevasta kirja-, kansio- ja paperiläjästä käy etsimään yhtä tiettyä lipuketta.

✖️ Älä missään nimessä jää pohtimaan jaksatko tehdä jotakin vai siirtäisitkö tätä sittenkin myöhemmäksi - vastaus kun mitä luultavimmin on "No en jaksa". Parempi on vaan vetää syvään henkeä, ja tyynesti aloittaa asian pois hoitaminen ilman sen suurempia ajatuksia tai pohdintoja. Yleensä sinä seuraavana päivänäkään kun tuskin on yhtään parempi hetki taikka fiilis tehdä kyseistä tehtävää, joten miksi pitkittää moista yhtään enempää. "Älä jätä huomiseksi mitään minkä voit tehdä tänään"-sanonta on muuten todellakin pätevä. Ja kuinka hyvä olo tuleekaan kun tietää, että seuraavalle päivälle on taas yksi homma vähemmän.


✖️ Pidä luuri mahdollisimman kaukana ja äänettömällä, sekä tietokoneella työskennellessä kaikki turhat välilehdet visusti kiinni. Ne ovat vain hidasteita ja parhaimmassa tapauksessa esteitä työn valmistumista ajatellen. Eikö olekin paljon loogisempaa malttaa mielensä hetkeksi, tehdä duunit tehokkaasti alta pois, ja sitten hyvällä omallatunnolla syventyä tsekkaamaan some läpi?

✖️ Ei ole se ja sama minkälaisella ravinnolla elää, vaan ihan tosissaan tällä on suuri merkitys sen kannalta miten jaksaa. Itse ainakin tunnen saman tien, jos olen elellyt kehnommalla menulla ja tämän jälkeen kroppa suorastaan kiljuu jotakin vähän freshimpää suuhun laitettavaa. Lisäksi puutostilat milloin mistäkin vitamiinista tai hivenaineesta eivät aiheuta kuin väsymystä ja liudan muita häiriöntekijöitä, jotka ovat vain tiellä. Monipuolinen safkaaminen on siis tosiaankin yksi niistä tukipilareista, jotka pitää koko systeemiä kasassa ja josta ei pidä tinkiä.


✖️ Koita järjestää aikaa liikunnalle. Jo kymmenen minuutin reipas kävelylenkki raittiissa ulkoilmassa elvyttää koomaista mieltä mainiosti. Vielä jos on mahdollisuus päästä pois kaupungin sykkeestä jonnekin rauhallisemmille hoodeille, niin sitten ehdottomasti mars sinne. On ihanaa, kun saa rauhassa ajatella mukavia ja parhaimmillaan kuunnella vain lintujen visertelyä. Sykettä nostattavista juoksu- taikka lihaskuntosessioista taas saa aivan mahtavan boostin päivään.

✖️ Nuku kunnolla. Huonot ja/tai liian lyhyet yöunet on jaksamisesta heti pois, ja varsinkin useamman tällaisen jälkeen olo alkaa olla jo noin yleisestikin ottaen varsin jäätävä. Tässä edellisten kahdeksan kuukauden aikana viimeistään on myös huomannut, ettei sen kahvipannullisen nykäisy univelkaan auta yhtään. Eihän siinä tutinassa kestä edes kynä kädessä, ja aivot ovat edelleen solmussa väsyn takia. Jos kaikki tuntuu unetuksen takia ylitsepääsemättömän vaikealta, ota mieluummin vartin tehopäikkärit kuin koittaisit väkisin sitkutella menemään. Unissa menetetty aika kiritään kyllä takaisin, kun hetken levänneenä jaksaa päntätä tehokkaammin. Hyvä vinkki juuri oikean mittaisiin torkkuihin muuten on, että pötkähtää sohvalle avainnippu kourassa ja jättää käden roikkumaan sohvan laidan yli. Kun kroppa rentoutuu, avaimet rämähtää lattialle, ja ääneen herätessä pitäisi olla virkeimmillään siinä määrin, mitä päikkärit asiaan auttaa.


✖️ Siirrä Yhyy en ikinä opi tätä-asenne jonnekin kaapin perälle piiloon ja koita sen sijaan ajatella, että tämä kohta olisi hienoa oppia. Moinen vaatii tosissaan välillä ponnistelua, mutta oikean tuntemuksen löytyessä motivaatio sitä kaikista tylsintäkin ainetta kohtaan muuttuu kertaheitolla. Ainakaan noin pääsääntöisesti nuo opiskeltavat asiat kun eivät ole mitään rakettitiedettä, joten näistä on mahdollista saada myös se hyvä arvosana jos vaan jaksaa oikeasti yrittää. Tietystikin vastaan tulee seikka, ettei kaikessa voi eikä pidäkään olla hyvä, eikä yhden numeron takia pidä stressata itseään kuolioon asti. Itselleen täytyy olla armollinen.

✖️ Välillä pitää myös muistaa tehdä asioita, joista nauttii. Jatkuva tykittäminen ei ole kuin pahaksi ja toisinaan täytyisi vain koittaa irtautua kaikesta kokonaan. Onneksi tuo pieni pörriäiseni houkuttelee minua tasaisin väliajoin pois kirjojen ääreltä, enkä tiedäkään parempaa tapaa rentoutua kuin tassuterapia. ♥

3 kommenttia

  1. Oon alottelemassa tässä välivuotta, mutta en oo kyllä yhtään varma tulevasta opiskelupaikasta tai alasta. Yliopisto vaan tuntuu liian rankalta. Ammattikorkeakouluu oon harkinnu kyllä, mut alaa en vaan tiiä vielä. : o Onkohan muillaki ammattikorkeen aloilla tosi rankkaa? Mikä susta on just rankinta ammattikorkeessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noniin, siulla on siis hienosti aikaa pohtia mitä tulevaisuudelta toivot :) Opiskelun rankkuus oikeastaan missä vaan riippuu osittain ihan ihmisestä itsestään ja siitä, mikä on panostus koulua kohtaan. Joka alalla varmasti sitä hommaa on riittämiin, joten sitä ei kannata miettiä missä "pääsisi helpoimmalla". (vaikka sitä en epäilekään, että aikeesi olisi moiset :D) Ihmisestä riippumisella tarkoitin esimerkiksi sitä, että jotkut vain sisäistävän asiat helpommin kuin toiset, ja nämä jälkimmäiset joutuvat tekemään enemmän töitä ahaa-elämysten eteen. Kun vain löytää sen mielenkiintoisen alan, niin kyllä sitä sitten jaksaakin tähän panostaa vaikka kuinka raskaaksi kävisi.

      Mielestäni uuvuttavinta on ollut tämä työn määrä. Tälläkin hetkellä tenttejä on tulossa 5, ensi viikolla pitäisi palauttaa koko kurssin laajuinen arvioitava oppimispäiväkirja yhtiöoikeudesta (josta siis kurssin numero muodostuu), todella laaja kirjanpidon myöskin arviointiin vaikuttava harjoitustyö on saatava valmiiksi asap, ja tähän päälle kaikki ylimääräiset nakatut asiakirja- ja excel-tehtävät sekä usein olevat 8-16 luentopäivät. Karu fakta vaan tosin on se, että nämä kaikki yksinkertaisesti pitää hoitaa jos haluaa suorittaa tutkinnon, eikä siinä vikinä auta. Kuten sanottua - onneksi ala on tähän mennessä tuntunut hyvältä, joten sen voimilla jaksaa puskea eteenpäin.

      Tsemppia sinnepäin suuresti urapohdinnoissa, toivottavasti löydät juuri sinulle sopivan vaihtoehdon! :)

      Poista
    2. Juu pitää tosiaan alkaa pohtii kaikkii vaihtoehtoja. : D Toivon mukaan se oma paikka löytyy vielä.

      Poista

Sisällön tarjoaa Blogger.